V*tun äänestäjät

Eduskuntavaalit lähestyvät. Mistä sen tietää? Sen tietää siitä, että istuvat kansanedustajat ja siihen virkaan haluavat uudet tulokkaat ja kunnallispoliitikot aktivoituvat somessa ja lehtien palstoilla. Kovaan ääneen ja vakuuttavasti tuodaan esiin epäkohtia ja asioita, joita valinnan jälkeen on itse kunkin tarkoitus korjata ja ajaa. Kuulostaa hyvältä, eikö kuulostakin? Kyllä, mutta sitten kun tulee hetki lunastaa nämä puheet, niin siinä kohtaa alkaa sakkaamaan. Eduskuntatyöskentely on muotoutunut sellaiseksi, että siellä sinun tulee pysyä ”piireissä”, jotta sinulla on mahdollisuuksia vaikuttaa ja siksi kaikki, niin uudet kuin vanhatkin kansanedustajat pyrkivät olemaan osa tätä piiriä. Tai elleivät pyri, niin käy melko nopeasti selväksi, että vaikutusmahdollisuudet, nimitykset ja vastuuvirat ovat enää pelkkää utopiaa kyseisen kansaedustajan uralla.

 

Mikä tämä piiri sitten on? Sen muodostavat eri puolueiden mahtimiehet ja naiset. Ne henkilöt, joilla on vaikutusvaltaa eduskunnassa ja sen ulkopuolella. Sellaiset ihmiset, jotka pystyvät luomaan ulospäin vaikutelman demokratiasta, mutta kulisseissa käyttämään demokratian sisällä omaa valta-asemaansa ohjaillakseen asioita omien tavoitteidensa mukaisesti. Nämä henkilökohtaiset tavoitteet voivat liittyä omiin näkemyksiin, palkitseviin yritysmaailman etuihin, tai vaikka vain poliittisiin ja henkilökohtaisiin erimielisyyksiin. Kyseessä on kuitenkin monesti puoluerajat ylittävä hyvävelikerho, joilla on yhteinen intressi = taloudellinen tai toiminnallinen hyöty, tai etulyöntiasema. Sanonta politiikka vaatii lehmänkauppoja, demokratia ei, pitää eduskunnassa hyvin paikkansa, sillä eduskunta on pelkkä näennäisdemokraattinen instanssi, joka perustuu poliittiseen toimintaan ja politiikasta puhuttaessa puhutaan harvoin demokratiasta. Demokratian edelle ajaa päivittäisessä tekemisessä politiikka ja poliittiset näkemykset ja se on se ”juttu” eduskuntatyöskentelyssä. Poliittisen hyödyn eteen, joka tarkoittaa valitettavan usein edustajan henkilökohtaista hyötyä, painetaan hommia niska limassa ja ihmisten edustaminen ja heidän asioiden ajaminen jää pelkäksi taustakohinaksi, joka alkaa jälleen näennäisesti kiinnostamaan ensimmäisen kerran vasta kun vaalit jälleen lähestyvät.

 

Mutta, kuten sanottu, eduskuntavaalit lähestyvät. Aiotko äänestää? Jos aiot, niin mitä ajattelet sillä saavuttavasi? Valitsemasi edustaja saattaa olla ensikertalainen ja täynnä tarmoa, sekä hän saattaa jakaa kanssasi laajalti samat yhteiskunnalliset näkemykset. Tällaiselle ehdokkaalle olisi mukava antaa oma ääni. Vai annatko äänesi jollekin vahalle hyväksi havaitulle tutulle ja turvalliselle edustajalle? Usein äänestäjiin vetoaa työllisyyteen, vanhustenhuoltoon, päivähoitoon, koulutukseen, terveydenhuoltoon ja maahanmuuttoon liittyvien epäkohtien korjaaminen. Nämä ovat olleet kestosuosikkeja jo monen hallituskauden ajan, mutta mitä niiden korjaamiseksi on loppujen lopuksi saatu aikaiseksi? Neljän vuoden välein näiden epäkohtien korjaamiseen sitoutuu käytännössä lähes jokainen valittu kansanedustaja vaalien alla, mutta kun valinta varmistuu ja itse korjaustöiden pitäisi alkaa, niin tulos on hyvin usein täysin päinvastainen. Mihinkään ei saada muutoksia aikaiseksi, tai jopa vielä pahempaa, leikkaukset kohdistuvat nimenomaan niihin asioihin, joiden korjaajaksi kansanedustaja on virkaansa äänestetty. Miksi? Siksi, koska silloin ei astuta globalistien, eikä poliittisen eliitin varpaille. Silloin ei astuta lehmänkauppoja tehneiden mahtimiesten ja -naisten varpaille, eikä laiteta pyytävää kättä heidän lompakolleen. Paljon helpompi on ottaa rahat kunnalliselta puolelta, koska sieltä otettuna se ei haittaa poliittisia keinottelijoita, vaan menee veronmaksajien piikkiin, eli rahat otetaan sinun, minun ja muiden ahkerien työtä tekevien ihmisten lompakosta. Näin toimimalla kansanedustaja ei menetä mahdollisuuttaan pysyä tai päästä piireihin.

 

Yksinkertainen kysymys: Onko tämä toimiva malli? Rehellinen vastus: Ei ole. Miksi sille pitäisi antaa tuki äänestämisen muodossa? En keksi ensimmäistäkään syytä. Aina sanotaan, että vain äänestämällä voi vaikuttaa. No voiko? Ei voi. Se on jo nähty. Tämä maa on jo myyty globalistien pelinappulaksi kauan sitten, eikä siitä ole parlamentaarisin keinoin kovinkaan helposti enää paluuta. Siitä pitävät huolen kansainväliset sopimukset ja velvoitteet, joiden avulla Suomen päätösvalta on siirretty rajojen ulkopuolelle. Eduskunta on enää yksi helvetin kallis teatteri, jota pidetään pystyssä enää illuusion vuoksi ja se illuusio on itsenäisestä Suomesta. Äänestämällä annat äänesi tämän teatterin jatkumiselle. Olet silloin osa systeemiä. Olet silloin osavastuussa siitä, että korruptoituneet poliitikot pysyvät vallassa ja kansa on vailla vaikutusmahdollisuuksia. Se on sitä, mitä saat äänestämällä.

 

Mitäkö sitten saat äänestämättä jättämisellä? Et mitään. Mutta silti saat saman lopputuloksen kuin äänestäjätkin. Paskaa tuulettimeen. Voit kuitenkin sanoa, että minä en ollut vaikuttamassa näihin päätöksiin millään tavalla. Ne olivat nuo v*tun äänestäjät!

 

Nyt myös Facebookissa:

https://www.facebook.com/MielipidevaikuttajaTakapiru/

 

Kategoria(t): Yleinen. Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

59 + = 62